Meidän viimeinen elokuva joka katsottiin oli myös Maurin näyttämä, se kun on kuulemma ikuinen koulupoika tai jotain sellaista. Ja vielä kerran meidän katsottavana oli elokuva, jossa on lavasteita lavasteissa, koska tapahtumat sijoittuvat oopperaan.
Koko elokuva on täysin lavastettu studiossa, ulkokohtauksetkin on kuvattu sisätiloissa ellei lasketa hevosvaunukohtausta, jossa matkataan metsässä.
Oopperarakennus on sisätiloista juuri niin mahtipontinen, kuin miksi olen oopperan aina kuvitellut. Kaikki näyttää arvokkaalta ja niin on ollutkin, teatteriin on esimerkiksi rakennettu kolme eri kristallikruunua, joista yksi on ollut sähköistetty, jota käytettiin mustavalkokohtauksissa, yksi aitoa kristallia yleiskuvia varten ja kolmas on lasista valmistettu. Viimeiseksi mainittua on käytetty kohtauksessa, jossa kristallikruunu tippuu katsomoon kovalla rytinällä. Tuhosta johtuen tuo kohtaus on voitu kuvata vain kerran.
Katsomo, johon kristallikruunu tippuu, on kokonaan rakennettu satoine paikkoineen.
Itse teatterissa on muitakin yksityiskohtia kuin vain kristallikruunut. Teatteria koristavat monet patsaat, joista osaa esittävät maalatut ihmiset. Osa on varmasti tehty myös muotein eikä pelkästään käsin veistäen.
Kuten kerroin, on oopperassa tietenkin lavasteita joita myös saimme tutkailla. Erityisesti muistan mustalaisia vilisevän esityksen, jonka lavastuksella oli saatu aikaan erityisen lihallisista iloista syntisen vaikutelman. Tuon oopperan lavasteissa oli käytetty paljon punaista ja liekkejä, keskellä jopa "paloi" nuotio, joka oli todellisuudessa luultavasti silkkikangassoiroja, jotka oli saatu lepattamaan alhaalla puhaltavan tuulettimen avulla. Taustalla oli myös liekkilavasteita, joita nähtiin myös hiukan lähempää. Läheltäkatsottuna kyseiset liekit ja ylipäätään lavasteet eivät olleet kovin vaikuttavannäköisiä, mutta kun kameran kanssa oltiin siirrytty katsomoon asti näyttivät ne jo melko vaikuttavilta ja hienoilta kokonaisuudelta.
Teatterin takahuoneet on tehty ahtaiksi ja sokkeloisiksi ja Mauri kertoikin, että teatterit ovat sellaisia. Kuulemma me todennäköisesti harjoitteluun päästessämme ei ainakaan viikkoon osata kulkea teatterissa eksymättä koska aina on käännös johonkin suuntaan, ovia ties minne ja portaita vieraisiin paikkoihin. Myös linnan alla sijaitseva oopperan kummituksen luolasto on tehty teatterin hengen mukaisesti sokkeloiseksi, sisääntuloreittejä on monia erejä ja kummitus katoaakin yhdestä sellaisesta, vaikka etsintäpartioita tuntuu tulevan joka suunnalta. Itse kummitus kulkee luolastossa veneellä, joka on saatu kulkemaan sulavasti kiskojen avulla. Luolasto on tehty hiukan uhkaavan oloiseksi, itse en sinne uskaltautuisi, mutta kummituksen valtakunta on lavastettu niin, että itselleni tulee ainakin mielikuva, että kummitus on koonnut sinne vuosikausia tärkeimpiä aarteitaan.
Elokuvan loppupuolella tapahtuva tulipalo, joka aiheutuu kristallikruunun tippumisesta, muistuttaa itseään myös luolastossa. Vaikka kiveä ja rakenteita on päällä vaikka kuinka paljon, eikä kalliorakenteissa varmaan kauheasti reikiä ole, on draamaa kuitenkin lisätty luolaston katosta tippuvilla kipinöillä.
Mustavalkoiset kohtaukset elokuvassa kuvaavat aikaa varsinaisten elokuvan tapahtumien jälkeen. Näissä oopperan irtaimistoa huutokaupataan ja ennen upea rakennus yksityiskohtineen on jo jonkin verran ränsistynyt. Poistamalla kaiken "ylimääräisen" tilpehöörin ja lisäämällä kulumisen ja vanhenemisen merkkejä on tavoitteessa mielestäni onnistuttu hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti