Donitsit

Viimekeväisessä Hippalo-projektissa minun osa-alue, jonka valmistin yksin suurimmilta osin, oli donitsi-istuimet. Vähän kuin säkkituolit, mutta donitsin malliset ja päädyttiin valmistamaan vaahtomuovipatjasta.

Vaahtomuovin alkumuotoilun suoritin vannesahalla, jolla vaahtomuovia oli erittäin helppo sahata. Koska donitseja tuli viisi ja jokaiseen käytin kolme kerrosta patjaa oli sahaamista melko paljon. Jokaisen patjakerroksen sahasin esikseen. Yhdestä isosta patjasta sain 2,5 kerrosta.
Kerrokset kiinnitin toisiinsa Revultexilla, joka on luonnonkumia ja kun osat olivat kiinni toisissaan, aloin tehdä varsinaista muotoilua. Keskellä olevan reiän puhkaisin veitsellä ja suurimmat ylimääräiset vaahtomuovit otin joka paikasta samalla välineellä pois. Tarkemman muotoilun ja pyöristämisen tein saksilla, toimivimman tekniikan keksin onneksi jo toisen donitsin kohdalla.

Donitsit päällystettiin ihan kankaalla, tarkemmin trikoolla, mutta ensin piti tietenkin tehdä vähän päällisen prototyyppiä. Lakanakankaasta leikkasin, ompelin, purin ja ompelin uudestaan varmaan parin päivän ajan. Donitsien halkaisija on 70cm, joten pohja ja päällinen ovat sen kokoisia, mutta pelkästään niillä ei pärjätä tietenkään. Välissäkin on paljon tavaraa, joten minun piti keksiä, minkä pituisia ja levyisiä kaitaleita tarvitsen sivuille. Lopulta siihenkin löytyi ratkaisu yrityksen ja erehdyksen kautta.
Monta kertaa minun piti purkaa prototyyppiä siinä vaiheessa, kun testasin, miten parhaiten saisin vaahtomuovit sisälle ilman, että pitäisi tehdä aivan mahdotonta käsinompelua, ja ettei sauma näkyisi liikaa. Ratkaisun tähän kerron vähän alempana.

Trikookankaista löytyi juuri sopivat värit kuorrutteille, eli suklaa, mansikka ja valkosuklaa, mutta pohjan varsinainen donitsiväri oli hankalampi juttu. Sitä ei löytynyt millään trikoosta, lakanakankaasta kyllä olisi löytynyt, mutta lakanakankaissa ei ollut hyviä kuorrutevärejä. Ei siis auttanut muu, kuin alkaa kankaanvärjäyspuuhiin.
Kangasväreillä tuota värjäystä ei tietenkään suoritettu, vaan sekoitin ensin väripastoista sopivan donitsivärin, jonka sekoitin Sauna-Naturaan, joka nimensä mukaisesti on saunaan sopiva suoja-aine. Maurin mukaan Sauna-Natura antaa jokseenkin joustavan pinnan, joka ei kuitenkaan irtoa heti lasten vaatteisiin kun donitseilla vähän riehutaan. Nämä siis sekoitin yhteen ja ohensin vedellä, jotta värin saisi imeytymään tasaisesti kankaaseen.

Ämpärissä liottelin kankaita ja puristelin enimmät nesteet käsin pois, käsiin jäi aikamoiset "rusketusraidat" operaation jälkeen, kuten Mauri vähän varoittelikin. Kankaat laitoin metallitangoille roikkumaan ja siinä saivat kuivua. Ilmeisesti kahdella eri ostoskerralla olin ostanut jollain tavalla erilaista trikoota vahingossa, mikä ei valmiissa donitseissa kyllä haittaa. Värjäyksen jälkeen vain kankaissa oli havaittavissa pientä värieroa ja toinen kankaista jäi hiukan pehmeämmäksi kuin toinen.

Valmiisiin donitseihin on kuumaliimalla liimattu kuorruteraidat. Yhden raidan alle on piilotettu käsin ommeltu sauma. Donitsipäällisiin ujutin siis sisälmykset niin, että leikkasin päällimmäisen pyöreän kappaleen yhdeltä sivulta poikki reikään asti ja vähän piti reunakappalettakin jättää auki. Nämä saumat olisi voinut myös pohjalle laittaa, mutta ajattelin, että jos donitseja heitellään, niin sauma näkyy sieltä ikävästi, kuorruteraita oli hyvä piilotuskeino.

Valmiit donitsit ovat mielestäni erittäin edustavia Ripen maalaaman donitsifondin edessä